TUNTEIDEN VUORISTORATA

Bonjour! Ensimmäistä kertaa täältä Sveitsistä kuulumisia tänne. Viimenen viikko on ollu melkosta menoa täynnä. Viime viikolla järjesteltiin mun isosiskon häitä oikeastaan koko viikko ja sen lisäks olin pari viimestä vuoroa töissä ja pakkasin omaa lähtöä varten. Suht iso muutos tapahtu siis viime viikonlopun aikana, mutta positiivisella tavalla. Iloisia ja onnellisia asioitahan nuo on, kun unelmat ja haaveet toteutuu.

     Miten täällä on sitten asiat lähteny rullaamaan? Vois sanoa, että paremmin kuin hyvin. Kopkop, että sama meininki jatkuu, mutta tällä hetkellä näyttää hyvälle. Perhe, jossa olen, on ollu aivan todella ihana ja ymmärtäväinen. Oon saanut pikkuhiljaa totutella kaikkeen uuteen ja step by step (askel askeleelta/vähitellen) ruennut tekemään minulle kuuluvia hommia.

    Paikka missä asun täällä, on tosi hyvien yhteyksien päässä isosta kaupungista, mutta samalla rauhallisella alueella. Pääsee siis helposti kaupunkiin, mutta saa myös olla luonnossa. Täydellinen paikka siis minulle! En tykkäis asua keskellä keskustaa, mutta kaipaan myös välillä ''kaupunkielämää''.

    Monet on kysyny, että miltä tuntuu olla kaukana kotoa ja yksinkertasesti ''miltä nyt tuntuu?'' on eri muodoissa ollu yks eniten kuulluista kysymyksistä. Noh, hämmentävältä, onnelliselta, iloselta, haikealta, uskomattomalta ja epäuskottavalta että oikeasti olen täällä. Niin kauan se oli ''sitten joskus'' ja tällä hetkellä se on ''nyt''. Edeltävästä lauseesta huomaa, että melko ristiriitaiset fiilikset on ollu viime päivien aikana. Vaikka fiilikset on ollu laidasta laitaan haikeuden takia, pääasiassa kuitenkin positiivisin fiiliksin mennään eteenpäin.

Oon aivan tosi innoissani tästä mahdollisuudesta ja kokemuksesta, mutta samaan aikaan on äärettömän haikea olo. Se on varmasti ihan luonnollista näin ison muutoksen myötä, mutta valehtelisin jos sanosin, että oli helppo jättää Suomi taakse ja hyvästellä niin monet ihmiset.

Ei ollu, siellä kun kaikki pääasiassa asiat on aivan todella hyvin. Mutta kahdessa paikassa ei voi yhtä aikaa olla, niin onneksi aina pääsee käymään kotona kun haluaa. Ja en mä tänne loppupeleissä muutenkaan kovin pitkäks aikaa ole jäämässä, alle vuodeksi. Tänäkin aikana näillä näkymin nään suomalaisia ystäviä ja perhettä, joten kyllä se aika nopeasti menee. Täällä on kuitenkin niin paljon koettavaa ja nähtävää, että ei huomaakaan kun viikot menee eteenpäin.

Mulla on siellä niin paljon läheisiä, ja ei voi olla muuta kun onnellinen, että on niin paljon ihmisiä ympärillä. Tämmöisissä tilanteissa erityisesti huomaa sen, miten mahtavia tyyppejä oon löytäny mun elämään.

 

    Oon myös saanut lyötyä lukkoon ensimmäisen reissun, kun lähdetään suomalaisen kaverin kanssa Pariisiin. Oon aivan tosi innoissani tästä ja ootan jo innolla! Ollaan siellä keskiviikosta sunnuntaihin, joten ehditään näkemään paljon eri nähtävyyksiä ja tutustumaan kaupunkiin.

    Täällä siis ollaan nyt ja toivottavasti suunta jatkuu samana kuin aiemmin eli positiivisilla fiiliksillä. Tottakai myös täällä tulee olemaan huonompia päiviä, niinkuin kaikkialla, mutta u get the point.

Yks asia mistä hämmästyn aina uudelleen ja uudelleen on tämä kauneus täällä! Joka puolella on niin äärettömän kaunista, menit minne tahansa ulkona. Ne jotka täällä on käyny, tietää ehkä vielä paremmin tämän fiiliksen mutta kuvistakin sen jo osittain näkee.

Mukavaa syyslomaa kaikille sinne Suomeen!