IKIMUISTOISTA

Pienien näkökulmasta se niin iso ja aikuinen jo, mutta itsestä vielä melko pieni niihin oikeasti aikuisiin verrattuna.

Täysi-ikäinen kuvaa ainaki mua paljon enemmän kuin aikuinen. Ei mun ajatuksissa muuttunu mikään sen yhden yön aikana eli ihan samanlainen olen vaikka autokortti ja velvollisuudet tuokin lähemmäs aikuisuutta. 

Lähes viikko sitten tiistaina siis täytin 18vuotta. Heräsin ihan normi arkipäivään enkä odottanut mitään ihmeellistä mutta sain kyllä nuo ajatukset heittää romukoppaan! 

Aamulla sain onnittelulaulun ja paketin perheeltä ja sain heräillä rauhassa kun koulu alko yhdeltätoista. Soittelin pianoa ja nautin tuosta harvinaisen rauhallisesta hetkestä, kun niitä ei usein ole. Ennen koulua kävin pankissa ja sillon tuli semmonen "en voi olla vielä 18vuotta olo" kun vaan aikuiset on aina käyny pankissa, haha. 

Koulussa oli normaalipäivä ja koulun jälkeen tein läksyt pois alta plus kävin hankkimassa salikortin. Kotiin tullessa muutama serkku naapurista oli käymässä ja meni hetki siinä jutellessa. Ruuan jälkeen käytiin ajamassa vika kertaa ennen inssia ja arvaa mitä sen jälkeen kävi?

Ajettiin meidän kotitietä takasin niin huomaan kolme ystävistä kävelemässä meillepäin ja siinä vaiheessa varmistu se mitä olin jo päivällä epäilly. Muutamasta perheeläisten kommentista ja muusta mietin jo päivällä että mitä ihmettä, kun marenkikakku oli menos tyttöjen saunailtaan (jonne ei ikinä tehä mitää marenkikakkuja, tiiän kokemuksesta xd) ja koko ajan kuuli, että ''mitä sun suunnitelmissa on illalla?'' Tätikin oli juonessa mukana, kun olisi ollut työpalaveri mutta ei kertonut mulle ettei yllätys mene pilalle. 

En kuitenkaan ollut epäilyistä huolimatta osannu odottaa mitään tämmöstä, että lähes koko meidän ryhmärämä oli meillä odottamassa pakettien ja laulun kera! Tyypit oli isosiskon avulla koristellu meidän kodin ja pöydässä oli herkkuja. Pakko myöntää että kun rupesin epäilemään päivällä ni kävin kaappeja läpi, mutta en löytäny yhtään mitää. :D

Nämä siis onnistu yllättämään ja siinä vaiheessa oli melko sanaton olo. Mitä oon tehnyt että jotkut näkee näin paljon vaivaa vaan sen takia että saa tehtyä mulle yllätyksen? Miten oon saanut just nuo parhaimmat tyypit ympärille? Oonko muka ansainnu tän kaiken? Synttäripäivä sai siis parhaimman mahdollisen lopun juttelun, naurun, erilaisten pelien pelailun ja venekauppareissun voimin. Kuvia tuli taas otettua alle kymmenen, mutta tuolla porukalla on niin kivaa ettei ehdi kuvamaan!
Voitteko kuvitella miten onnellinen olo oli illalla ystävistä?

Ei voi muuta sanoa sen illan sadan kiitosten lisäksi vielä kerran kiitos koko poppoo! ❤️ Ootte parhaita. Seuraavana päivänä onnittelut jatku ajokortin johdosta eli olin kaks päivää onnittelujen sateessa.

Ps. Kävi vähän hassusti kun laitoin mun kummatkin kamerat myyntiin ja kummatkin näillä näkymin meni eli hupss. :D Pitää vissiin rueta tilailemaan uutta kameraa!